02nd touko2016

AS TIME GOES BY – Valokuvaaja Pekka Beloff 4. – 29.5.2016

Olemme jatkuvasti virtaavien kuvien ympäröimä. Niitä tunkee kiihtyvällä vauhdilla kaikista medioista, kadulla kävellessäkin. Kuvan sisältö on liikkuva vilaus, se katoaa ja unohtuu hetkessä. Jotta ne kiinnittävät huomioni kiireessä, niiden pitää olla jotenkin erottuvia. Sen muutaman sekunnin verran ohikulkiessamme. Sen jälkeen – viskaamme tämän päivän kuvat kuin esineet roskiin etsiessämme uutta huomiseksi.

Pelastaja

Aloitin valokuvaamisen luonnossa, kuten useimmat meistä valokuvauksen ensiaskeleilla. Luonnon kuvaamisessa oli kiinnostavaa rakenne, toisto, värit, rytmi, kerroksellisuus. Innostuin kuvaamaan kalliopintoja: kuvattavat olivat kärsivällisiä ja pysyivät paikoillaan. Tosin geologiystäväni totesivat mielikuvani vääriksi myöhemmin, kivi elää ja muuttuu. Aloin myös kuvata lähikuvia ihmisten rakentamista kohteista; seinäpinnoista, tynnyreistä, hylätyistä koneista. Niissä ajan kuluminen näkyi paremmin kuin kalliopinnoissa. Ihmisen käden jälki kuluu luonnossa, nostaa esiin ihmiselämän hetkellisyyden.

Veljeni on lintukuvaaja. Yhteisillä reissuillamme häntä huvitti outo isoveli, joka konttasi kallioilla jalustan ja makrolinssin kanssa tuijottaen alaspäin hänen itsensä kiikaroidessa taivaalle. Huomasin, että monet pitivät näistä lähikuvista. Tuntui hienolta, että itse pysähtymällä kuvaamaan yksityiskohtaa saattoi tuoda iloa ihmisille, joilla ei ole ollut aikaa pysähtyä. Pysähtyä löytämään yksityiskohtia, joista nousi esiin oma tulkintani maailmasta.

Vastapainona luonnolle, kävin silloin tällöin kuvaamassa ulkoilmakonserteissa ja tapahtumissa. Niissä viehätti kulkea ulkopuolisena ja saada jokin tietty hetki pysäytettyä filmille. Samalla tutustuin ihmisiin, joista jotkut lupautuivat malleiksi. Ryhdyin yhdistelemään ihmishahmoja ja pintastruktuureja.

Struktuurin käyttö etäännyttää mielestäni kohteen verrautuna normaliin potrettiin. Mielestäni etäännyttämisen kautta kuviin on ehkä helpompi samaistua tai lähestyä. Henkilön ja struktuurin yhdistelmä tuo myös oivalluksen uudesta, niissä yhdistyvät kalliopiirokset ja seinägraffitit, miksei myös Pompei’in seinämaalaukset. Jossakin kaukana taustalla vaikuttavat Weimarin tasavallan aikaiset kollaasitaiteilijat Heartfield ja Höch kumppaneineen. Se tuo mukaan myös ambivalenttisuutta. Struktuurit määrittelevät kuvan merkitystä. Ne tuovat kerroksen kulttuurin ja ihmisten hetkellisyydestä.

Olen pitänyt yhteyttä Englantiin entiseen opinto-ohjaajaani. Opintoni 1990-luvulla olivat hyvin teoriapainotteisia. Ulkomaalaisena pääsin helpomalla kuin britit teorioiden suhteen, poimin niistä paloja sieltä täältä kuin työkaluiksi. Entinen opinto-ohjaajani kysyi, aionko jatkaa näiden struktuurikuvien tekemistä. Vastasin myöntävästi, mutta saman aikaisesti kuvaan luonnossa ja ympäristössä muita teemoja. Jopa kalliopinnoille tuntuu olevan kysyntää. Tällä hetkellä. Eikä minulla ole enää kiire mihinkään, teen kuvia.

beloff

Pekka Beloff, valokuvaaja, s.1959.
Kuvia, kuvituksia ja graafista suunnittelua.
Opiskelu: University of Westminster

Näyttelyt Suomen Akatemian Bio99 ja Kulttuuri 2001 yhteydessä.
Töitä seuraaville, valokuvia ja graafista suunnittelua logosta esitteisiin, koko graafisen suunnittelu kirjo:
mm. Suomen Akatemia, Geologian Tutkimuskeskus, Sosiaali- ja Terveysministeriö, TEKES, Opetusministeriö,
A4 media, Ulkoasiainministeriö, Kemian- ja Puuliitto sekä Heavy rock yhtyeet.