24th heinä2016

4.8.−4.9.2016 Svetlana Bachevanovan näyttely: Pine Ridge – lakota-intiaanien reservaatti

Bulgarialaisen valokuvaajan Svetlana Bachevanovan valokuvia tämän päivän Pine Ridgen intiaanireservaatista on ensimmäistä kertaa esillä Suomessa Kotkan Valokuvakeskuksessa 4.8.−4.9.2016.

Pine Ridge – lakota-intiaanien reservaatti -näyttelyssä on viisikymmentä ainutlaatuista valokuvaa lakotojen nykypäivän elämästä yhdestä Yhdysvaltain köyhimmästä intiaanireservaatista. Näyttely tarkastelee valokuvien kautta niitä vastakohtaisuuksia ja psykologisia konflikteja, jotka ovat havaittavissa lakota-intiaanien kulttuurisen ja henkisen identiteetin ja reservaattielämän köyhyyden välillä.

 

Pine Ridgen intiaanireservaatin lakotat elävät ristiriitaisuuksien kanssa, perinteisen kulttuurin ja vanhojen uskomusten ja toisaalta reservaattielämän realiteettien välissä. Valokuvat intiaaneista ovat keskeisessä osassa amerikkalaisessa kulttuurissa, niin valkoisten amerikkalaisten kuin intiaanienkin parissa. Valkoisille amerikkalaisille symbolisesti merkittävät Edward S. Curtisin ja muiden historialliset valokuvat vahvistavat ajatusta toiseudesta ja jalosta villistä, jonka elämä ja kulttuuri kuuluvat menneeseen aikaan. Aikaan, jonka ydintä ovat kertomukset tutkimusmatkailijoista, seikkailijoista ja uudisraivaajista. Ihmisistä, joiden urotyöt rakensivat Yhdysvallat lännen valloituksen avulla.

 

Intiaaneille samat kuvat tarjoavat itsekunnioituksen tunteen ja eron vallitsevasta amerikkalaisesta kulttuurista. Kuvat tarjoavat ylpeän identiteetin päällikkönä, soturina, metsästäjänä, tietäjänä, naisena perinteisessä asussaan, taitavana käsityöläisenä. Ne antavat kuvan lujasta riippumattomasta elämästä, vahvuudesta ja vastarinnasta, henkisestä elämästä. Jotkut intiaanit myös kritisoivat näitä samoja valkoisten ottamia kuvia, koska ne edustavat sitä romanttista identiteettiä, joka pitää intiaanit sidottuina myyttiseen menneisyyteen. Tämän näyttelyn valokuvien tarkoituksena on tuoda julki nykypäivän intiaanien elämän todellisuus, nykypäivän elämä sellaisenaan kytkettynä vahvaan ja kipeään menneisyyteen.

 

Lakota-intiaanit ja Pine Ridgen reservaatti

 

Sioux-intiaanit ovat eri kansojen muodostama löyhä yhteenliittymä, ja lakotat ovat sen läntinen haara. Lakotat jakautuvat seitsemään heimoon: oglala, hunkpapa, minneconjou, brulé, two kettle, sans arc ja blackfeet. Lakotat asuivat alun perin Minnesotan osavaltion alueella. 1700-luvulla lakotat muuttivat Missouri-joen länsipuolelle, ja saatuaan hevosia laajensivat asuinalueensa Etelä- ja Pohjois-Dakotan alueelle sekä aina Montanan ja Wyomingin itäosiin saakka. Heistä tuli tyypillisiä tasankojen metsästäjiä.

 

Lakotat kuuluvat tasankointiaaneihin, joiden perinteinen kulttuuri perustui biisoneiden metsästykseen. Tasankokulttuurille tyypillisiä piirteitä olivat mm. liikkuminen ratsain, liikuteltavat tipi-teltat asumuksina, aineellisen kulttuurin perustuminen nahan käsittelyyn, sekä sodankäynnin merkitys. Kohtaamiset valkoisten kanssa olivat ensin pääasiassa rauhanomaisia, mutta 1800-luvun puolivälistä lähtien valkoisten kasvava määrä alkoi hiertää suhteita. Laidunmaat ja puusto alkoivat tuhoutua sekä riista ja erityisesti biisonit vähentyä. Tämä johti niin sanottuihin suuriin intiaanisotiin 1860- ja 1870-luvuilla, jotka huipentuivat Little Bighornin taisteluun kesäkuussa 1876. Lakotat löivät liittolaisineen everstiluutnantti George Armstrong Custerin ratsuväkirykmentin, mutta Yhdysvaltain hallituksen panostaessa intiaanien vastaiseen sotaan lakotat ja muut heimot pakotettiin lopulta reservaatteihin ja sosiaalitukien varaan.

 

1889‒90 levisi henkitanssina tunnettu uskonnollinen liike, joka aiheutti levottomuutta valkoisten keskuudessa, ja lopulta Yhdysvaltain armeija lähetettiin lakota-reservaatteihin. Tämä johti joulukuussa 1890 kuuluisaan Wounded Kneen verilöylyyn Pine Ridgen reservaatissa. Hallituksen joukot surmasivat noin 250 lakotaa, suurin osa naisia ja lapsia.

 

Reservaatti on intiaanien omistama ja osittain myös hallinnoima alue, joka pohjautuu sopimuksiin. Reservaatit eivät ole eristettyjä alueita, intiaanit saavat muuttaa pois ja takaisin ilman rajoituksia ja kuka hyvänsä voi vierailla niissä. Reservaattien rajoja ei yleensä huomaa mitenkään, lukuun ottamatta rajalla olevaa kylttiä kuten ”You Are Entering the Land of Red Cloud Pine Ridge Indian Reservation Home of the Oglala Lakota Sioux Tribe”.

 

Vuonna 1889 perustettu Pine Ridgen reservaatti sijaitsee Etelä-Dakotassa. Alun perin se oli osa suurta sioux-reservaattia, joka syntyi Fort Laramien sopimuksen myötä 1868. Pine Ridgen reservaatti on pinta-alaltaan Yhdysvaltain kahdeksanneksi suurin reservaatti (8 984 km²). Sen historiaan liittyy merkittäviä tapahtumia. Vuoden 1890 verilöylyn lisäksi Amerikan intiaaniliike (AIM) ja paikalliset oglala-lakotat valtasivat Wounded Kneen kylän vuonna 1973 ja pitivät sitä hallussaan yli kaksi kuukautta. Tapahtumat liittyivät valtapoliittisiin jännityksiin oglala-lakotoiden parissa, maan intiaanipolitiikkaan sekä kansalaisoikeuskysymyksiin. Pine Ridge ja siellä tapahtuneet konfliktit ovat tulleet eräänlaiseksi symboleiksi intiaanienkansojen kamppailusta oman elintilansa ja kulttuurinsa puolesta.

 

Pine Ridgeä on joskus kuvattu jopa kehitysmaaksi Yhdysvaltain sisällä. Köyhyys on voimakasta, ja siihen liittyy myös suuria sosiaalisia ongelmia kuten alkoholin ja huumeiden väärinkäyttöä. Työttömyysprosentti alueella on lähes 80 %. Toisaalta sinne myös perustettiin 1971 edelleen toimiva Oglala Lakota College. 1981 reservaatissa perustettiin intiaanisanomalehti Lakota Times, josta kehittyi 1992 kansallisesti suuntautunut Indian Country Today. Köyhyydessään ja kurjuudessaan Pine Ridge edustaa ääripäätä intiaanien nykyisessä asemassa, kaikki reservaatit eivät kuitenkaan ole yhtä heikossa tilanteessa.

 

Svetlana Bahchevanova on ammattivalokuvaaja, jonka kuvia on julkaistu mm. National Geographic -lehdessä. Hän on saanut monia palkintoja kuvistaan ja hänellä on ollut näyttelyitä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa.

 

Näyttelyn on tuottanut Suomen intiaaniyhdistys yhteistyössä Kotkan Valokuvakeskuksen kanssa, ja sen on kuratoinut filosofian tohtori, dosentti Riku Hämäläinen, joka on myös Suomen intiaaniyhdistyksen puheenjohtaja.

 

Näyttely on Suomen intiaaniyhdistyksen 40-vuotisjuhlavuoden ennakkotapahtuma.

 

Suomen intiaaniyhdistyksen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Amerikan mantereen alkuperäiskansoja − heidän historiaansa, kulttuureitaan ja nykypäiväänsä − sekä edistää ja tukea erityyppisistä Amerikan mantereen alkuperäiskansoihin kohdistuvaa mielenkiintoa Suomessa. Suomen intiaaniyhdistys levittää asiallista tietoa Amerikan alkuperäiskansoista mm. julkaisutoiminnalla sekä järjestämällä esitelmätilaisuuksia ja kursseja. Yhdistys myös tiedottaa intiaaneihin liittyvistä tapahtumista ja järjestää erilaista alkuperäiskansoihin liittyvää toimintaa. Yhdistys julkaisee kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää erikoislehteä KAJO’, joka on alansa ainoa erikoislehti Suomessa. Katso lisää www.intiaaniyhdistys.net

 

Näyttelyn avajaisissa 3.8.2016 klo 18.00 esiintyy lakota-intiaani Thomas Yellowhair, joka on kotoisin Pine Ridgen reservaatista.

 

Lisätietoja näyttelystä:

Riku Hämäläinen, puh. 040 528 9944, sähköposti riku.t.hamalainen@helsinki.fi